1.1 tehtävä 3
1. Miten mittakaavan valinta vaikuttaa kartan yleistystasoon? Pienempi mittakaava sisältää pienemmän alueen, kuin suuremman mittakaavan omaava kartta. Suurempi mittakaavaisesta kartasta näkee suuremman alueen yleispiirteen. Pienemmästä mittakaavasta näkee yksityiskohtaisemmin.
2. Missä karttamerkeissä yleistyksen huomaat? Yleistys näkyy hyvin teissä. Suuret päätiet näkyvät ilman haarailevia teitä suuren mittakaavan kartoissa, kun taas pienempien mittakaavojen kartassa pienet tiet näkyvät
3. Mihin käyttötarkoitukseen käyttäisit peruskarttaa mittakaavassa 1:1500000? Entä mittakaavan 1:60000 karttaa? 1:1500000 mittakaavaa voisi käyttää halutessaan vaikka yleiskuvan vieraasta mantereesta, esimerkiksi mikä maa sijaitsee missäkin, missä on suurimmat vesialueet lähellä jne. 1:60000 mittakaavassa olevaa karttaa käyttäisin tutustuessani eri vaihtoehtoihin paikasta A paikkaan B.
4. Tallenna lopuksi omalle työkirjasivullesi karttakuva peruskartasta. Valitse mittakaava niin, että voisit käyttää karttakuvaa oman kotialueesi maastossa liikkumiseen. Perustele valintasi.
Kartta tulee olla pienessä mittakaavassa, jotta maaston merkit näkyvät kartalla,kuten maaston korkeus-ja syvyystietoja. Myös karttamerkit ovat hyvä nähdä maastossa liikkumisen vuoksi.
1.2 tehtävä1 Mitä löydät seuraavista koordinaateista?
- N 6672435 E 385334 Helsinki
- N 6823363 E 326714 Tampere
- N 7520466 E 409606 Levi
- N 6860474 E 600016 Savonlinna
1.2 Tehtävät 2. Oma koulu koordinaatistossa
1. Mitkä ovat oman koulusi koordinaatit EUREF-FIN-koordinaatistossa? - N 6678971 E 374788
2. Miten oma kotipaikkakuntasi sijoittuu koordinaatistoissa? Kirjaa ylös kotipaikkakuntaasi rajaavat koordinaattiakselit mahdollisimman tarkasti. etelä- E378658 N6642806, länsi- E361558 N667806, pohjois- E271258 N6694106 ja itäpuolelta E389558 N6678106
2. 1 Tehtävä 1. Aineistojen kuvaus- eli metatiedot
1. Mikä taho on tuottanut ”Peruskartan”? - MML
2. Mikä taho on tuottanut ”Kallioperä”-aineiston? - Geologian tutkimuskeskus
- Mihin mittakaavaan on tuotettu ”Pohjavesialueet”-aineisto? Mitä se tarkoittaa? - Suomen ympäristökeskus, Pohjavesi on maanpinnan alapuolista, maa- tai kallioperään sijoittunutta vettä. Pohjavettä muodostuu, kun sadevesi imeytyy maahan. Pohjavesi muodostaa altaita, joita syntyy etenkin sora- ja hiekkapitoisilla alueille, joissa vesi imeytyy helposti maaperään. Pohjavesialueita on aineistoon rajattu noin 6500 kappaletta.
- Mihin käytetään maakuntakaavaa? - Sivu ei toimi.
2.2 Tehtävä 1. Rasteri- ja vektorimuotoinen paikkatietoaineisto
Tutki kartta-alustalta löytyviä valmiita paikkatietoaineistoja ja vastaa seuraaviin kysymyksiin. Aineistot saat auki karttanäkymään kartta-alustan vasemman laidan aineistovalikosta.
1. Mitkä kartta-alustan aineistoista ovat rasterimuotoisia? Anna kaksi esimerkkiä. - Maasto ja geologia, Luonnonsuojelualueet
2. Mitkä aineistoista ovat puolestaan vektorimuotoisia? Anna kaksi esimerkkiä. - Kuntien ja maakuntien rajat
3. Mistä tunnistat aineistot rasteri- tai vektorimuotoisiksi? rasterimuotoinen on tarkemmin kuvattu mukaillen alueen todellisia rajoja, kun taas vektorimuotoinen on vedetty enemmän suorilta viivoilta
4. Tallenna lopuksi karttanäkymä yhdestä rasteri ja yhdestä vektorimuotoisesta aineistosta kuvaksi omalle työkirjasivullesi.
2.2 Tehtävä 3. Vektorimuotoinen paikkatietoaineisto
1. Millaisia pistemäisiä, viivamaisia ja aluemaisia kohteita aineisto sisältää? Käytä hyväksesi aineiston karttaselitettä. - pistemäisiä suojelukohteet, eritasoliittymät, vähittäiskaupat. Viivamaisia erilaiset tiet. Alueamaisia erilaisiin alueisiin jako
2. Mihin mittakaavaan aineisto on tuotettu? Arvioi mittakaava ensin itse ja tarkista tämän jälkeen tieto aineiston kuvaus- eli metatiedoista. - 1 : 80 000
3. Miten aineiston tarkkuudella tapahtuu, kun lähennät karttanäkymän mittakaavaa? - aineistosta tulee tarkempi
2.3 Tehtävä 2. Väärävärikuvan tulkinta
1. Miten väärävärikuvassa näkyvät esimerkiksi tiet ja rakennukset? harmaina, kolmiulotteisina
2. Miltä näyttävät erilaiset kasvillisuusalueet, esimerkiksi pellot ja metsät? Vertaa niitä mustavalkoisiin ilmakuviin. Metsät on punaisina, pellot vihreinä tai keltaisina ja vesistöt sinivihreinä
3. Tallenna lopuksi omalle työkirjasivullesi karttanäkymä, jossa oma koulusi näkyy vääräväri-ilmakuvassa.
2.3 Tehtävä 3. Satelliittikuvien tulkinta
1 . Millaisia kohteita erotat aineistoista? vesistöjä, kaupunkejä sekä metsiä
2. Miten rakennettu ympäristö kuvautuu näkymässä? pinkkinä
3. Pohdi, millaisiin tulkintoihin voisit satelliittiaineistoa käyttää. tutkiessa kaupunki ja asutusalueita tai vesistöjä
4. Tallenna lopuksi omalle työkirjasivullesi karttanäkymä satelliittiaineistosta mittakaavassa 1:400000.
2.4 Tehtävä 1. Paikkatietoanalyysit
· Pohjavesialueet - Voi käyttää esim teitä tai rakennuksia rakentaessa, ettei saastuta pohjavettä
· Liikenneverkko - Julkisten rakennusten sijainnin suunnittelemisessa, tai uuden asuinalueen rakentamisen suunnittelemisessa
· Luonnonsuojelualueet - Erilaisten teiden, rakennusten tai vesistöjen suunnittelussa, sekä esim virkistyskohteiden suunnittelussa
· Yhdyskuntarakenteen aluejako - Jälleen miettiessä esim. julkisten rakennusten sijaintia, turistikohteita tai teiden rakentamista.
2.4 Tehtävä 2. Visuaalinen paikkatietoanalyysi
1. Mitä aineistoja tulisi käyttää? maatalous ja maaperä aineistoja
2. Mikä on vastaus analyysisi tavoitteisiin? maatalousalueet ovat pääasiassa savimaalla
3. Tallenna lopuksi omalle työkirjasivullesi laatimasi karttanäkymä, joka kuvaa peltoalueiden sijoittumista maaperäalueilla.
2.4 Tehtävä 3. Paikkatietoanalyysi käytännössä
1. Millaisia paikkatietoaineistoja tarvitset käyttöösi? Kaupungin rajat, Luonnonsuojelualueet, Maatalousalue, Liikenneverkko, Rakennukset, Arvokkaat moreenimuodostumat, Vesistöt, Pohjavesialueet, Asuinalueet
2. Onko työssä käytettävä visuaalista vai laskennallista paikkatietoanalyysiä? Laskennallista ja visuaalista
3. Millaista paikkatietoanalyysiä käyttäisit tutkimuksen suorittamiseen? Päällekkäis, yhdistävyys ja naapuruusanalyysiä
2.4 Tehtävä 4
Itse käytän paikkatietoja lähinnä matkustaessani ja suunnitellessani matkareittiäni.